Yksilöllistä hoitoa tekoälyn avulla
Terveydenhuollon painopiste on siirtymässä laitoskeskeisestä mallista kohti koti palveluita, tässä murroksessa tekoäly (AI) on nousemassa keskeiseksi mahdollistajaksi. Väestörakenteen muutoksen, erityisesti ikääntyneiden määrän kasvun, on ennustettu lisäävän terveydenhuollon kuormitusta merkittävästi (WHO, 2021). AI:ta hyödyntävät hoitomallit tarjoavat potentiaalin paitsi kustannusten hallintaan myös yksilöllisen ja mielekkään elämänlaadun tukemiseen erityisesti iäkkäiden potilaiden kohdalla (OECD, 2020). Kotihoitoon integroidut älykkäät järjestelmät voivat seurata elintoimintoja, hälyttää apua, sekä tukevat arjen hallintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta huomioiden kognitiiviset ja emotionaaliset tarpeet.
AI-järjestelmien kyky analysoida suuria tietomääriä avaa mahdollisuuksia tarkan ja yksilöllisen hoidon toteuttamiseen. Kroonisiin sairauksiin, kuten verenpainetautiin ja diabetekseen, liittyvät riskit voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa, jolloin ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat tehokkaimpia (Alonso et al., 2020). Kotona käytettävät sensorit ja puheohjattavat apuvälineet tuottavat rakenteellista dataa, joilla tekoäly pystyy seuraamaan esimerkiksi liikkumiskykyä ja muutoksia päivärytmissä. Näin saadaan kokonaisvaltaista tietoa potilaan tilasta, ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat reagoida heti havaittuihin poikkeamiin. Myös byrokraattista kuormaa voidaan vähentää keräämällä dataa suoraan sähköisiin potilastietojärjestelmiin, mikä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ajansäästöä, sekä paremmat edellytykset holistiselle hoitosuunnitelmalle.
Fyysinen terveys ei ole ainoa tekijä, joka määrittää iäkkään henkilön elämänlaatua. National Center for Biotechnology Information (NCBI) -julkaisujen (esim. Zhou et al., 2019) mukaan nostalgian herättäminen ja positiivisten muistojen vahvistaminen edistävät psyykkistä hyvinvointia, lievittää ahdistusta ja tukee kognitiivisia toimintoja. Tekoälyjärjestelmät voidaan ohjelmoida tunnistamaan käyttäjän mieltymyksiä, poimien esimerkiksi musiikkia tai valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Tällainen yksilöllinen lähestymistapa vahvistaa henkistä tasapainoa ja yhteisöllisyyden tunnetta, etenkin silloin, kun liikkuminen tai sosiaalinen kanssakäyminen on rajoitettua.
Laajasti tunnettua Harvardin pitkittäistutkimusta onnellisuudesta kerrotaan kirjassa The Good Life (Waldinger & Schulz, 2023), jossa korostetaan merkityksellisten ihmissuhteiden pitkän aikavälin hyötyjä terveydelle. AI voi tukea verkostoitumista ja ihmissuhteiden ylläpitoa esimerkiksi etäyhteyksien, sekä automaattisten muistutusten avulla: se voi ehdottaa virtuaalikahvitapaamisia tai mahdollisia lähialueen harrastuksia. Näin ikääntyvät yksilöt pysyvät yhteydessä muihin, joutumatta sosiaalisesti eristäytyneiksi, minkä on todettu olevan kognitiivinen ja psyykkinen terveysriski (Holt-Lunstad et al., 2015).
Kotihoidon digitalisaatio ei ole ongelmatonta. Terveydenhuollon tietosuojavaatimus (esim. GDPR Euroopassa) korostaa vastuullisuutta datan käsittelyssä. AI-järjestelmiä suunniteltaessa tulisi huomioida, että käyttäjillä säilyy mahdollisuus päättää omien tietojensa jakamisesta, seurannan rajoista ja siitä, kenelle järjestelmä lähettää hälytykset. Näin varmistetaan, ettei teknologinen kehitys tapahdu yksilön itsemääräämisoikeuden kustannuksella (Boddington, 2017).
Tekoälyavusteinen kotihoito lupaa merkittävää kehitystä terveydenhuollon tulevaisuudelle. Se yhdistää tarkan diagnostiikan, nostaa esiin emotionaalisen hyvinvoinnin tärkeyden, tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitoa, kaikki tämä potentiaalisesti vähentäen terveydenhuollon kustannuksia ja resurssipulaa. Vaikka sovelluksiin sisältyy yhä teknisiä, lainsäädännöllisiä ja eettisiä haasteita, tekoälyn hyödyntäminen mahdollistaa yksilöllisemmän ja inhimillisemmän hoidon: järjestelmän, jossa teknologia toimii välineenä ihmisten arjen laadun parantamisessa, ei sen rajoittamisessa.
Lämpimästi,
Riikka
